Pidätkö asiakastasi panttivankina?
Lue alkuperäinen kirjoitus täältä: http://tbwa.blogit.kauppalehti.fi/blog/19114/pidatko-asiakastasi-panttivankina
On tämä yksinkertaista. Yrityksen tuloshan koostuu loppupeleissä asiakastuotoista, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat asiakastuottojen hankkimiskulut. Asiakastuottoja saadaan maksimoitua kun asiakkaat kokevat riittävää lisäarvoa yrityksen tuotteista, palvelusta ja brändistä. Näin juuri.
Vanha totuus kuuluu, että uuden asiakkaan hankinta on moninverroin kalliimpaa kuin olemassa olevien asiakkaiden avulla saatu tulo. Miten ihmeessä sitten saadaan nämä olemassa olevat kannattavaksi, kun kilpailijat tekevät yhä järeimmillä aseilla asiakashankintaa? Omasta mielestään fiksut yritykset ovat ratkaisseet tämän rakentamalla hienoja kanta-asiakasohjelmia. Ja teettämällä sofistikoituneita asiakastyytyväisyystutkimuksia.
Rahalla ostettua rakkautta
Itse olen kanta-asiakas lukemattomille yrityksille. Suurimmalle osalle en kuitenkaan mistään muusta syystä kuin lisäalennusten toiveissa. Silti minut todennäköisesti luokitellaan hyväksi ja lojaaliksi asiakkaaksi heidän asiakastietojärjestelmissä. Täyttä roskaa. Suurimmalle osalle olen täysin epälojaali, ahne ja arvaamaton. Kuulin juuri olevani erään pankin ylimmällä asiakkusohjelmatasolla: en ole vain kokenut sitä millään tavalla. Minulla on kuulemma henkilökohtainen pankkineuvoja. En ole kylläkään saanut kyseiseltä ihmiseltä vielä yhtään neuvoa.
Yritysten asiakastyytyväisyystutkimukset jatkavat samaa itsensä huijaamista. Tyytyväinen asiakas saattaa olla tyytyväinen vain siksi, että kyseinen tuoteryhmä on niin alhaisen kiinnostuksen kohde, että on ihan tyytyväinen kunhan kukaan ei enää toista kertaa tee asiasta kyselyä. Jos YTV tyhjentää roska-astian joka keskiviikko kuten tähänkin asti, olen oiken tyytyväinen. Haluanko siis maksaa sitä lisää? En. Voisiko joku tehdä asiat paremmin? Takuulla. Voisinko vaihtaa toiseen palveluntarjoajaan? Totta hemmetissä!
Asiakas vastoin tahtoaan
Osa asiakkaista on kuin panttivankeja. Joku on päättänyt (äiti tai emoyhtö) heidän puolestaan minkä yrityksen palveluja käytetään. Ollaan asiakkaana vaikka ei yhtään huvittaisi. Asiakastietokantajärjestelmä kertoo näiden olevan ”passiivinen potentiaali”, joille tehdään suorapostituksia kerran kvartaalissa.
Panttivangit ovat vaarallinen asiakasryhmä: nykyisessä suositteluun perustuvassa markkinoinnin maailmassa pahinta mitä voi tapahtua on olemassa olevien asiakkaiden kaunainen ja kyyninen kommentointi. Jos kerran yrityksen pitkäaikaiset asiakkaat sanovat näin, niin sen on pakko olla totta.
Harvard Business Schoolin tutkimuksen mukaan asiakkaat jotka sen sijaan ovat aktiivisia suosittelijoita tai osallistujia, ovat viisi kertaa kannattavampia kuin panttivangit. Aika paljon asiakastuotoiksi käännettynä.
Siksi vanhojen asiakastyytyväistutkimuksien sijaan pitäisikin investoida asiakkuuksien ”upgrade-ohjelmiin”, jolla pyritään saamaan ihmiset ”mukamastyytyväisistä” aktiiviseksi suosittelijaksi tai osallistujaksi. Ja keinoina pitää ola muutakin kuin raha.
Helmiä sioille?
Asiakkuuksien johtamisen näkökulmasta Internet on avannut näiden ryhmien hallinnassa ja hyödyntämisessä ennennäkemättömät mahdollisuudet. Parhaat brändit osallistavat ja sitouttavat asiakkaitaan edullisemmin ja tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Jotta en haukkuisi kaikkia suomalaisia kanta-asiakasohjelmia, niin minusta Finnairin ohjelma on aivan lyömätön: tiedän millä tasolla olen, tiedän mitä se vaatii ja mitä hyötyä siitä on. Ei siis helmiä sioille vaan parhaat ja osallistuvimmat palkitaan ruhtinaallisesti. No se onkin ollut liian hyvää ollakseen totta – verottaja tullee tekemään kaikkensa ettei valtiollisella lentoyhtiöllämme olisi ihan näin hyviä asiakkaita.
Pohjoismainen sosialidemokraaattinen tasapäistämisen aate on pilaamassa markkinoinninkin: muista, että asiakkaasi eivät ole tasa-arvoisia. Älä siis kohtele heitä tasa-arvoisesti.
Niin kauan kun asiakkaat ratkaisevat menestyksemme, on tärkeää nähdä kurjien ja liian kalliiden kanta-asiakasohjelmien (lue: rahan ja alennusten jakamisen) ja turhanpäiväisten asiakastyytyväisyystutkimusten taakse. Siellä on ihan oikeita asiakkaita, joilla on mielipiteitä ja joita he haluavat mieluusti jakaa. Tee siis kaikkesi että heillä on mieluisaa jaettavaa, mieluisassa paikassa. Siihen digitaalisesti liikkuvat asiakkaat tarjoavat joko huikean mahdolisuuden tai hirvittäviä uhkia.
Aloita tärkeimmästä: vapauta panttivangit. Nyt heti.
Growth Champion 27.-28.10.2010
Herätyskokous 21.9.2010
Herätyskokous on maksuton aamupäivän kestävä kutsuvierasseminaari, joka houkuttelee kuulolle noin 300 yritysten ylimpään ja keskijohtoon kuuluvaa henkilöä laajasti eri toimialoilta. Seminaarissa herätellään keskustelua suomalaisten yritysten menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Tapahtuma on kerännyt vuodesta 2005 lähtien noin 6 000 kävijää.
Aiempina puhujavieraina ovat olleet mm. Jyrki Katainen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa, tutkija ja professori Pekka Himanen, pääministeri Matti Vanhanen, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, tuottaja Saku Tuominen, elokuvaohjaaja Aku Louhimies, Hunting Minds Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori ja KM Helena Åhman ja professori Alf Rehn.
Seuraava Herätyskokous järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa 21.9.2010.
Katso lisätietoja ja ilmoittaudu täältä >>
Seuraava Facebook tulee Suomesta. Lyödäänkö vetoa?
Lue alkuperäinen kirjoitus täältä: http://tbwa.blogit.kauppalehti.fi/blog/18848/-seuraava-facebook-tulee-suomesta-lyodaanko-vetoa
Ehkä sitä tarvitaan yksi rohkea mies viemään Suomi maailmankartalle. Kuten jokaisen kunnan tienvarsimainoksessakin hehkutetaan, Suomi on nimittäin hyvä paikka elää ja yrittää. Valitettavasti me suomalaiset emme itse tätä ymmärrä. Vastavalmistuneiden ekonomien parissa yrittäjyys on yleensä vihoviimeinen uravaihtoehto nipin napin ennen työttömyyskortistoa.
Mohamed tuli vuoren luo
Keskustelin viime viikolla maailman suurimman muslimien verkkoyhteisön Muxlim Lifestyle Communityn luojan Mohamed El-Fatatryn kanssa. Kyseessä on eräs hienoimpia suomalaisia innovaatioita pitkään aikaan. Egyptiläinen Mohamed saapui aikoinaan Suomeen Saudi-Arabiasta kolmesta syystä:
1.) Suomessa on ilmainen korkeakoulutus
2.) Suomessa on korkea teknologiaosaaminen
3.) Suomi on neutraali maa ylläpitää portaalia.
Eli Suomessa on loistavat edellytykset perustaa kansainvälinen menestyspalvelu. Istumme siis todellisen kultakaivoksen päällä edes tietämättä sitä, toisin kuin Mohamed. Kaiken huipuksi Muxlimin suurin käyttäjäryhmä on Yhdysvalloissa.
Pitää luoda ilmiöitä, ei innovaatioita
Tekesin näkökulmasta Facebook, Google ja varmasti myös Muxlim ovat hassuja ilmiöitä eivätkä “oikeita innovaatioita”. Suomessa kun on totuttu että innovaatio on samaa kuin uutta teknologiaa tai uusia koneita. Muxlimkin lienee monen sijoittajien näkökulmasta vain hassu, ohimenevävä ilmiö. Vaikkakin juuri sen tyyppinen ilmiö, joilla maailmalla tahkotaan tällä hetkellä kottikärryllisiä rahaa. Potentiaalia rahakoneeksi voi olla vaikka tuotteeseen ei liittyisi juurikaan teknologisia uudistuksia. Muxlimin suurin innovaatio on se, että tehdään tietylle yleisölle relevantti kohtauspaikka, autetaan ymmärtämän kuinka puhutela ja tavoitella ostovoimaista muslimiväestöä ympäri maailman. Nyt heillä on jo miljoonia käyttäjiä, taskussa tasavallan presidentin vientipalkinto, yhteistyö valkoisen talon ja business käynnissä lähes kaikkien amerikkalaisten valtabrändien kanssa. Asioita joista kaikki kokeneemmat suomalaiset yritykset voivat olla vain kateudesta vihreitä.
Suomessa yritetään epätoivoisesti tukea vain teknologian trend-settereitä. Kansainvälinen menestys tukee kuitenkin enemmän tehokkaita trend-spottereita. Olemme kärkipäässä korkean teknologian patenttien määrässä asukaslukuun suhteutettuna. Patenttien määrän suhteutettuna meillä taas on maailman vähiten menestystarinoita. Ei ole mitään arvoa sille, että tekee jotain ensimmäisenä. Tärkeintä on tehdä asiat paremmin.
On meidän jokaisen suomalaisen yrityksen ja yksilön velvollisuus ottaa kaikki hyöty mahdollisuuksista, joita Suomi tarjoaa. Tietysti maailman suurin muslimiyhteisö tulee Suomesta. Tottakai myös seuraava Google ja Facebook tulevat Suomesta. Mikseivät ne tulisi? Suomi on täydellinen maa luoda nykymaailman innovaatiota, joissa hyödynnetään digitaalisia kanavia, verkostoitunutta maailmaa ja kykyä innovoida. Ei voi kuin toivoa että tämä on ymmärretty Työ- ja elinkeinoministeriössä, TE- keskuksissa, Tekesissä, Finnverassa, Suomen hallituksessa ja muissa tärkeissä instansseissa, joissa rakennetaan pohjaa suomalaisille menestystarinoille muuttuvassa kansainvälisessä kilpailussa.
Kiinnostaako uudet bisnesmallit? Ilmoittaudu tiistain Herätyskokoukseen.
Jos haluat kuulla Mohamed El-Fatatryn itsensä kertomana miten hän on rakentanut menestystarinansa tai jopa ottaa siitä oppia, niin olet tervetullut TBWAHelsingin Herätyskokoukseen kuulemaan Mohamedia tiistaina 1.6. klo 8.30 Wanhaan Satamaan. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista: http://www.tbwa.fi/heratyskokous/
Nokia, osaatko vanheta tyylikkäästi?
Lue alkuperäinen kirjoitus täältä: http://tbwa.blogit.kauppalehti.fi/blog/18758/nokia-osaatko-vanheta-tyylikkaasti
Tulin viime kesänä töihin astetta rennommin pukeutuneena, omasta mielestäni kuitenkin hyvin muodikkaasti ”muka-kuluneessa” paidassa ja kauhtuneissa shortseissani. Astuessani hissistä sain kuitenkin tyrmäävän vastaanoton nuorelta naispuoliselta kollegaltani:
- Petteri, miksi ihmeessä sinulla on teinivaatteet päällä?
Viidenkympin villityksessä
Tämän saman tyrmäyksen kokevat suomalaiset yritykset, kun ne pitkän ja harmaan tuote- ja tuotantouskontonsa jälkeen yrittävät pukeutua trendikkäästi loppukäyttäjälähtöiseksi innovaatiotaloiksi. Samalla tämä ”loppukäyttäjälähtöinen innovaatiotalo” ilmoittaa ”menevänsä sosiaaliseen mediaan”. Ei keski-ikäinen* suomalainen mieskään muutu yhtään sen trendikkäämmäksi, vaikka kuinka kulkisi ihonmyötäinen trendipaita päällä ja risat farkut jalassa. Hän muuttuu korkeintaan säälittäväksi.
Kuten vanhenevan ihmisen, myös yritysten tulee osata vanheta tyylillä. Vaikka muutos on välttämätöntä – katsokaa vaikka kuvia juhannusjuhlistanne 15 vuoden takaa – niin tyylilliset täyskäännökset onnistuvat äärimmäisen harvoin. Tärkeintä on löytää omat vahvuudet ja oma identiteetti, jota päivittämällä pärjää ajassa kuin ajassa. Muutos alkaa aina sisältä (mitä oikeasti olet ja mihin uskot) ja ulkoinen markkinointi vauhdittaa sitä ottamalla asiakkaat mukaan talkoisiin. Aitous ratkaisee, ei pelkät hienot puheet tai reteet kuteet.
Ei ne puheet, vaan teot
Amerikkalainen journalistiystäväni kertoi hyvän esimerkin siitä miten teot saattavat paljastaa pinnalliset puheet. Hän sai vastaanottaa lyhyen ajan sisällä kaksi lehdistötiedotetta. Toinen tuli Nokialta liittyen uuden ”iPhonen tappajan” lanseeraukseen ja toinen Applelta. Nokia on kertonut johdonmukaisesti viimeiset vuodet, kuinka heistä on tullut kuluttajalähtöinen, nykyaikainen bränditalo, joka luo uusia innovaatioita käyttäjien näkökulmasta ja ihmisten iloksi. Aika lähellä samaa puhetta muuten kuin Applella.
Kyseisen lehdistötiedotteen kohdalla Nokian kontrolli oli kuitenkin pettänyt. Tiedotteen sisältö keskittyi kokonaan uuteen teknologiaan, ominaisuuksiin ja teknologisiin termeihin, jotka eivät sano mitään loppukäyttäjälle. Ei tietoakaan käyttäjälähtöisyydestä, brändiajattelusta, puhumattakaan ihmisille tuotetusta ilosta. Sen sijaan Applen tiedote keskittyi kokonaan siihen mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä uudella iPad-laitteella.
Apple tuntui aidolta. No, ikävä kyllä Nokiakin taisi tuntua aidolta. Se trendikäs uusi ulkomuoto, jota lukuisat ”pukeutumiskonsultit” ovat hakeneet, paljastui naamioksi ja takaa irvisti vanha kunnon nokialainen teknofiili. Ei auttanut, vaikka Kallasvuokin osaa jo pukeutua farkkuihin, lenkkareihin ja mustaan paitaan lanseeraustilaisuuksissa. Hei, eikö nyt vähän omaperäisempää olisi voinut keksiä?
Tietoa, taitoa ja… tyyliä.
Ei Nokiasta tule uutta Applea. Eikä sitä pidä edes yrittää. Nokiasta pitää tulla uusi Nokia. Brändi joka elää esimerkiksi rakkaudestaan teknologiaan, tuottaen siten suunnatonta tyydytystä ihmisille maailman joka kolkkaan. Mutta se on tehtävä aidosti omalla tyylillä ja aina ajan henkeä seuraten.
Itse uskon vahvasti Nokiaan, sillä tiedän että siinä talossa on kaikki tieto ja taito jolla nykyiset vaikeudet käännetään voitoksi. On ollut jo jonkun aikaa, sillä tuotekehitysputkessa on takuuvarmasti paljon hienoja uusia tuotteita, siitä menestys ei enää jää kiinni. Vielä tarvitaan tyyliä, omaa nokiamaista karismaa, jota ei synny kopioimallla muiden tekemisiä, vaan tekemällä omista vahvuuksista taidetta. Nokian pitää olla se uutta luova innovaatiotalo, joka osaa tehdä tarinan vaikkapa sitten siitä insinöörimäisyydestään. Ja siten, että myös Nokiaa kelpaisi taas fanittaa.
Lenitan jalanjäljillä
On kansallinen missio opettaa meidät suomalaiset miehet pukeutumaan. Siihen Lenitan lanseeraama tennissukkakampanjointi oli hyvä alku. Nyt meidän pitää opettaa myös suomalaisyritykset kasvamaan aikuisiksi, mutta tyylillä. Aitous, ajassa eläminen ja nopealiikkeisyys eivät saa tarkoittaa muiden perässä juoksemista. On uskottava omiin vahvuuksiin ja löydettävä oma vahva ääni. Sitä kutsutaan myös itsetunnoksi. Sen päälle on hyvä rakentaa ikimuistettavaa ja tehokasta markkinointia. Vasta sitten kun on jotain kiinnostavaa sanottavaa ja ihmisiä joita se aidosti voisi kiinnostaa, voi mennä vaikkapa sinne sosiaaliseen mediaan.
*= Keski-ikä on keksitty juttu. Itse en ole tavannut vielä ketään, joka kutsuisi itseään keski-ikäiseksi. Olenkin kehittänyt matemaattisen kaavan sen määrittelyyn. Keski-iäksi kutsutaan ikää, joka on liukuvasti 30 vuotta täytettyään aina oma ikä + 5 vuotta.
Sisältömarkkinoinnin pommeja
Alkuperäinen kirjoitus Riku Vassinen: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=2088
Alf Rehn on sanonut, että suomalainen bisneskieli on liian macho-henkistä. Ehkä tästä innostuneena, olen jakanut erilaiset sisällönmuodot sodasta innoituksensa saaneen sanaston mukaan.
Erilaiset sisältömuodot on jaettavissa oheisiin “pommeihin”:
1. Käsikranaatti
Sisältöä, joka osuu ja uppoaa. Tekee taattua tuhoa, mutta ei näillä sotia voiteta. Blogissa teksteinä luottopelureita, jotka muodostavat pääosan sisällöstä. Näitä pitää heittää tasaisesti, kohdistetusti sekä säännöllisesti.
Esimerkki: Blogiteksti, joka saa pari kommenttia ja jota jaetaan muutaman kerran eteenpäin eri sosiaalisen median palveluissa. Esimerkiksi Daily Diegon viime vuoden luottopelurit on listattuna täällä.
2. Miina
Saattaa aluksi vaikuttaa suutarilta (kohta 3), mutta löytyy aikojen saatossa myöhemmin (Long tail) osuu ja uppoaa. Optimistisen näkemyksen mukaan kaikki suutarit ovat vain miinoja, jotka odottavat astujaansa. Pessimisti voi ajatella, että latomalla vain miinoja ympäriinsä ei välttämättä osu kohteeseen koskaan. Ei ainakaan kovin nopeasti.
Esimerkki: Charlie Bit My Finger löydettiin vasta paljon myöhemmin kun video oli ladattu internettiin.
3. Suutari
Joskus pommit eivät vain räjähdä. Ne pitää kuitenkin heittää kohteeseen, ennen kuin tietää toimivatko ne. Suutari voi olla kokeilu erilaisella sisällöllä tai nopeasti tehty kokeilu. Raja suutarin ja atomipommin välillä on joskus hiuksenhieno. Varman päälle pelaamisella ei voiteta pokaalia.
Esimerkki: Mikä tahansa blogiteksti, joka ei herätä mitään tunteita tai on muuten epäinspiroitunut.
4. Atomipommi
Joskus harvoin onnistuu tekemään sellaista sisältöä, joka herättää heti suuren vaikutuksen. Tämä kiinnostus ei laannu välttämättä koskaan kokonaan, vaan tuo tasaisesti kävijävirtaa sisältöösi. Vaikutukset voivat olla jopa vuosia.
Esimerkki: Kahdeksan tapaa tappaa idea toi rouhean kävijäpiikin Viitamäen Samin blogiin, pyytämättä ja yllätyksenä.
Mitä enemmän miinoja ja käsikranaatteja on eri verkon taistelutantereilla, sen isompi todennäköisyys on saada myös atomipommi aikaan. Oleellista on myös muistaa, että suutareita ei voi välttää. Verkossa pitää tuottaa sisältöä säännöllisesti ja aina ei voi osua.
Myös toistoilla on merkitystä.
Tuleeko internetistä maailman suurin kaatopaikka?
Hämmennyin pitkästä aikaa oikein toden teolla keskusteltuani erään mediatoimistojohtajan kanssa. Hän kysyi aivan totisella naamalla, että miltä tuntuu kun isot ideat ovat häviämässä sodan tehokkaille, segmentoiduille teknologioille, joiden avulla viestitään kohderyhmille verkossa. Tulevaisuudessa muka kaikki halutut ihmiset saadaan kiinni ilman luovia, pysäyttäviä tarinoita, kun ”kaikki kuitenkin ovat tavalla tai toisella Internetissä”.
Ei se auta vaikka huutaisit kuinka kovaa sinne Internetiin
Internet on hienointa mitä minun työurani aikana markkinoinnin saralla on tapahtunut. Mahtavaa. Mutta se ei ole sama asia kuin markkinointi Internetissä. Vaikka kaikki olisivatkin tavalla tai toisella Internetissä, ja niille ihmisille voi lähettää viestejä eri ryhmien kautta, ei se silti tarkoita sitä että kukaan kuuntelisi mitä haluat sanoa. Ei vaikka huutaisit kuinka. Itse asiassa tylsät jutut verkossa ovat ihan yhtä huonoja kuin tylsät jutut baaritiskillä. Usein jopa tylsempiä.
Kun kerran ”kaikki ovat Internetissä”, niin brändit kuin kohdeyleisöt, niin luovuuden merkitys kasvaa entisestään. Nyt luovuus on sekä tarinaa, dialogia että oikeita reittejä – Internet-aikakauden mediasuunnittelua ei voi tehdä ilman osallistumista idean luomiseen.
Internet on ilma jota hengität
YouTubeen ladataan päivittäin neljän vuoden edestä videomateriaalia. Suurin osa näistä videoista saa vain kourallisia katsomiskertoja. Pahimmillaan vain nolla, joka on jo kohtuullisen säälittävä suoritus. Mikäli video ei resonoi halutussa yleisössä, on turha haaveilla viraalitähteydestä tai ovipumpun laulamisesta. Viime aikojen tekniset edistysaskeleet verkossa ovat luoneet lukemattomia mahdollisuuksia. Nopeat ja fiksut saavat niistä tällä hetkellä myös kilpailuetuakin. Nämä mahdollisuudet ovat kuitenkin myös helposti kopioitavissa ja opittavissa. Siinä vaiheessa kun kaikki sivut on hakukoneoptimoitu tappiin, ollaan takaisin lähtöruudussa. Tarina ratkaisee. Tulevaisuudessa uusien tekniikoiden hallitseminen on elinehto, mutta ei niillä enää kilpailuetua saada. Elämisen kannalta happikin on tärkeää, mutta ei pelkällä hengittämisellä tehdä suurtekoja.
Testaa yrityksesi markkinoinnin taitotaso
Tarkista että nämä kolme asiaa ovat kunnossa, niin pääset vauhtiin:
1. Kerrotko kiinnostavasti tuotteestasi, siis siten että se herättää tunteita ja sitä on helppo levittää eteenpäin?
2. Puhutko riittävän isoista asioista? Muuttaako yrityksesi yhteiskuntaa ja maailmaa? Horisetko vain sisäsyntyisesti itsestäsi ja tuotteistasi, vaiko asioista joilla on oikeasti merkitystä.
3. Puhutko riittävän pienistä asioista? Onko yrityksesi viestinnässä oikeasti mukana ihminen ja pienen ihmisen näkökulma?
Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kielteisesti, niin lienee aika herätä.
Kyseinen mediatoimistojohtaja voi olla kohta ovellasi kysymässä töitä. Pidä varasi.
Doc Martensin sisältömarkkinointia
Ollessani elämäni ensimmäistä kertaa Lontoossa, mukaan tulivat mustat 10-reikäiset Doc Martensin maihinnousukengät. Siitä asti brändillä on ollut lämmin paikka sydämessäni. Nyt nämä klassikkokengät ovat päässeet 50 vuoden kunnioitettavaan ikään. Tätä juhlistaakseen kenkämerkki on tehnyt mielenkiintoisen kampanjan netti vahvasti sen keskiössä.
Kymmenen nykypäivän artistia tulevat tekemään omat versionsa kappaleista, joita kuunnellessa maiharit ovat olleet mitä luultavimmin jalassa. Tällä hetkellä saitilla löytyy jo kolme versiointia ja lisää on tulossa marraskuun loppuun asti. Tällä hetkellä kuunneltavissa Noisettesien versio Buzzcocksin “Ever fallen in love with someone else”-kappaleesta, Duke Spiritin cover Sham 69:n “If the kids are unitedista” ja tämän hetken erään kiinnostavimmista artisteista, Dam Funkin versiointi Human Leaguen new wave-klassikosta “Things that dream are made of”.
Lue koko juttu: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=2041
Green? Just do it.
En viittaa nyt erääseen suureen urheilubrändiin. Kyseessä on kaikkia brändejä ja koko ihmiselämää koskeva yleisohje: älä väitä, vaan toimi. Klassinen kysymyshän kuuluu: Jos haluat antaa itsestäsi hauskan kuvan, niin kerrotko että “mä olen muuten tosi hauska tyyppi” vai kerrotko vitsin, joka naurattaa?
Sama pätee kaikessa yksinkertaisuudessaan vihreyteen ja muuhunkin vastuullisuuteen. Kyse on pienistä, luonnollisista asioista. Joka päivä.
Aito vihreys lähtee itsestä. Vihreän omantunnon voi yrittää ostaa, vaikka lähellä tuotetun tomaatin nimissä. Hukkaan menee kaunis ajatus, jos ruokatähteitä ei kuitenkaan lajitella asianmukaisesti. Energialampun hankkiminen ei valitettavasti pelasta tulevaisuutta, jos valot palavat 24/7 ja sähkö on tuotettu ympäristöä rasittaen. Yksinkertainen muistisääntö vihreämpään elämäntapaan: kierrätä ja lajittele sekä vähennä siellä missä se on mahdollista ja järkevää.
Lue koko juttu: http://www.north.fi/2010/04/06/green-just-do-it/
